Valion Hannu Oksaselle yhteistyö on avain elintarvikealan tulevaisuuteen

Rajoja ylittävä yhteistyö on ollut keskeinen nimittäjä Hannu Oksasen uran aikana, niin Valion IT-puolella kuin hänen työssään yhtiön liiketoiminnan parissa, missä hän viime vuosina on vastannut kotimaan tilaus-toimitusketjun kehityksestä. Oksanen näkee, että kaupan- ja elintarvikealan yhteistyö kilpailulain sallimissa rajoissa varmistaa toimitusketjujen tehokkuuden. Yhdessä sovituilla standardoiduilla ratkaisuilla jokainen toimija voi keskittyä omaan toimintaansa.

– Kun meillä on yhteisesti sovitut standardoidut rajapinnat, emme tee turhaa työtä. Silloin teollisten toimijoiden ei tarvitse miettiä, miten toimitaan esimerkiksi K-kaupan, S-kaupan ja Lidlin kanssa, ja vastaavasti kaupan ei tarvitse toteuttaa erilaisia kuvioita esimerkiksi Atrian, HK:n tai Valion kanssa. Standardeilla me tiedämme, että tällä mallilla me kaikki saamme ja välitämme tarvittavia tietoja.

Suomalainen kilpailukyky ja huoltovarmuus yhteistyön motivaattorina

Oksasen mielestä elintarvikealaa kehittävä yhteistyö on alan toimijoille tulevaisuudessa sekä etu että välttämättömyys globaalissa toimintaympäristössä.

– Kotimaisen elintarviketuotannon säilyminen Suomessa sekä suomalainen huoltovarmuus ovat minulle tärkeitä asioita, ja siihen me tarvitsemme yhteisiä kehitysprojekteja. Yksittäinen yritys ei voi yksin viedä kehitystä eteenpäin – eikä myöskään yksistään elintarviketeollisuus – vaan asioiden edistäminen vaatii yhteistyötä sekä teollisuuden että kaupan toimijoiden kesken.

Oksanen näkee, että yhteiset standardit ovat myös kotimaisen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Jotta tavaraa myös jatkossa voidaan viedä ulkomaille ja tuoda Suomeen, tiedonvälittäminen täytyy olla globaalisti yhteneväistä ja jouhevaa.

– Suomalaisen elintarvikealan yhteistyön motivaattorin pitäisi olla alan yhteisen kokonaishyödyn ymmärtäminen, eli kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Meillä pitää olla näkymä siihen, miten asiat etenevät maailmalla, ja meidän pitää itse olla kehityksen etunenässä, jos haluamme jatkossakin pitää yllä kilpailukykyämme.

2D-viivakoodi mullistaa alaa

Oksanen on GS1:n ja muiden kumppanien kanssa ollut edistämässä uutta 2D-viivakoodia, joka tuo yksilöidyn tunnisteen taakse paljon enemmän tuotetietoa kuin mitä vanha viivakoodi voi sisältää. Uusi rikas jaettu data tuo monipuolisesti hyötyä koko alalle:

– Uusi 2D-viivakoodi mahdollistaa tiedonvälittämisen standardoidusti kaupan ja kuluttajien tarvetta varten. Se parantaa kaupan saldonhallintaa ja menekkiennustamista, mikä auttaa teollisuutta tuottamaan entistä paremmin oikeita tuotteita oikeaan aikaan. Samalla 2D-viivakoodi edistää leimahallintaa, eli varmistaa, että kuluttajille aina löytyy hyllystä kysyntää vastaava määrä tuoretta tavaraa. 2D-viivakoodi tuo myös yhtenäiset tiedot kuluttajille, jotka vaativat yhä enemmän yksilöllistä informaatiota ostamista tuotteistaan.

Päivittäistavarakauppaan 2D-viivakoodien on tarkoitus tulla 2027 vuoteen mennessä, jolloin jokaisesta tuotekappaleesta löytyy yksilöity tunniste. Monista hyödyistä huolimatta suuri muutos vaatii paljon kehitystyötä niin kaupan toimijoilta kuin teollisuuden yrityksiltä. Kaikki järjestelmät ja tekniikka pitää päivittää niin, että jokainen purkki ja tölkki voidaan erikseen tunnistaa. 

– Tämä muutos haastaa meitä teknisesti, mutta meillä on jo pääsääntöisesti kaikki tarvittava tieto olemassa omissa järjestelmissämme, ja 2D-viivakoodin kautta me saamme tiedon välitettyä ajantasaisesti, niin kaupalle kuin kuluttajallekin. Nyt päätämme yhdessä teollisuuden ja kaupan kanssa, mitkä ovat ne pakolliset tiedot, jotka välitämme eteenpäin. Meidän pitää esimerkiksi määritellä, miten hiilijalanjälki mitataan, niin että voimme olla vakuuttuneita siitä, että me kaikki tarkoitamme sillä samaa, ja että järjestelmämme voivat keskustella keskenään.

Voittoa tavoittelematon organisaatio alalle tärkeä

Oksanen pitää tärkeänä, että välitettävät tiedot päätetään yhdessä eikä prosesseja kaupallisteta, koska yhteiset toimintamallit ovat kaikille alan toimijoille tärkeitä. Moni ulkopuolinen ohjelmistotalo työstää jo nyt omia tiedonvälitysratkaisuja kaupanalalle, mikä pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa suurtakin sekasortoa:

– Ohjelmistotalot keksivät tällä hetkellä meille erilaisia omia ratkaisuja ja palveluita. Mielestäni siinä mennään takaperin puuhun. Meidän pitää ensin tehdä standardit ja vasta sitten kehittää järjestelmiä. Ohjelmat voivat olla mitä vain, mutta standardit pitää olla sovittuina. Muuten jokainen softatalo myy omaa ohjelmistoaan eri osapuolille ennen kuin standardit on sovittu, ja siitä ei hyvää seuraa.

Oksanen on iloinen, että GS1 globaalina puolueettomana organisaationa vie alan yhteistyötä ja kehitystä eteenpäin:

– On hyvä, että meillä on voittoa tavoittelematon taho, joka standardoi näitä asioita ja vetää tällaisia yhteisiä hankkeita. On myös hyvä, että GS1:llä on globaalit yhteydet maailmalle, ja me saamme tietoa, missä Pohjoismaissa ja muualla mennään, sekä pystymme välittämään tietoa siitä, miten me toimimme Suomessa.

Yhteinen tavoite ja hyvä yhteishenki onnistumisen edellytyksenä

Vuosia erilaisissa arvoketjun kehityshankkeissa mukana ollut Oksanen jakaa seuraavan menestysreseptin onnistuneeseen kehitystyöhön:

– Kehityshankkeiden eteenpäin vieminen onnistuu silloin kun kaikilla osapuolilla on sama tavoite. Niin kaupalla kuin teollisuudella pitää olla yhteinen maali. Teollisuuden pitää osoittaa kaupalle, miten kauppa hyötyy sen tavoitteista, ja toisin päin.

Nyt eläkkeelle jäädessään Oksanen kiittää kumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Hän toteaa, että varsinkin viime vuosien työ yhteisen tietomallin parissa on sujunut hienosti.

– Nämä viimeiset hankkeet ovat toimineet valtavan hyvässä yhteishengessä. Kaikilla on ollut sellainen kehittämismoodi päällä ja yhteisen tekemisen malli, ja sitä pitää ehdottomasti jatkaa. Nämä ovat vaikeita asioita, eikä muutos tapahdu hetkessä – sen täytyy kaikkien ymmärtää – mutta minulle on jäänyt yhteistyöstä todella hyvä fiilinki.