Ruoan alkuperätiedot
Ruoan alkuperätiedoissa on kyse isosta kokonaisuudesta. Ennen kuin elintarvike on valmis tuote, siihen kertyy alkuperätietoja alkutuotannosta jalostukseen ja teollisuuteen. Tiedot myös vaihtelevat ja muuttuvat tuotantoerittäin: raaka-aineita voidaan hankkia eri tiloilta, tuottajilta tai maista, ja yksittäisen tuotantoerän valmistuksessa voidaan sekoittaa useita eri alkuperää olevia raaka-aine-eriä.
Alkuperätiedot liittyvät vahvasti tuotteiden jäljitettävyyteen ja toimitusketjujen hallintaan. Ne tukevat hankintaketjujen seurantaa, vaatimustenmukaisuuden osoittamista ja riskienhallintaa. Samalla ne ovat tietoa, jota on usein välitettävä myös kauppakumppaneille, jotta koko toimitusketju voi toimia läpinäkyvästi ja luotettavasti.
- Kuluttajille ruoan alkuperätieto on tärkeä osa ostopäätöstä, ja siihen liittyy vahva odotus läpinäkyvyydestä.
- Yrityksille alkuperä- ja vastuullisuusteemat voivat olla strateginen valinta ja osa brändilupausta, mutta ne liittyvät yhä useammin myös lainsäädännön vaatimuksiin.
- Viranomaiset ja huolellisuusvelvoitteeseen perustuvat regulaatiot edellyttävät, että yritys tuntee raaka-aineidensa ja tuotteidensa alkuperän ja pystyy osoittamaan vaatimustenmukaisuuden käytännössä.
Alkuperätiedon tarkkuustasot
Tuotteen alkuperästä kertovat tiedot voidaan jakaa perustietoihin sekä eräkohtaisesti vaihtuviin tietoihin.
Tuotteen perustiedot ovat yleisiä, luonteeltaan muuttumattomia tietoja. Perustiedot sisältävät kaikki alkuperämaat, mistä tuotteen raaka-aineet tulevat. Tämä antaa yleiskuvan tuotteen mahdollisista alkuperistä, mutta ei kerro, mitä alkuperää on käytetty tietyssä yksittäisessä valmistuserässä.
Eräkohtainen alkuperätieto puolestaan kertoo tarkasti, mistä maasta tai miltä tuottajalta juuri kyseisen tuotantoerän raaka-aineet ovat peräisin. Se kuvaa todellisen toteutuneen alkuperän ja mahdollistaa tarkan jäljitettävyyden sekä eräkohtaisen vastuullisuus- ja laadunvalvonnan.
Alkuperän perustietojen tietomalli
Yhteentoimivan alkuperätiedon rakennuspalikat
1. Globaalit yksilöintikoodit
Tuotteen alkuperätietoihin liittyy keskeisesti tuotteen tai raaka-aineen yksilöivä GTIN sekä ketjun osapuolen tai alkuperästä kertovan sijainnin tunniste GLN. Yhdessä nämä yksilöintikoodit muodostavat yhteentoimivan alkuperätiedon perustan: ne kertovat tarkkaan, mistä tuotteesta tai raaka-aineesta on kyse ja mihin paikkaan tai toimijaan alkuperä liittyy, ja niiden avulla oikea alkuperätieto voidaan yhdistää oikeaan tuotteeseen koko ruokaketjussa.
2. Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistäminen
GS1:n tunnistamisen standardit, kuten viivakoodit ja EPC/RFID-tunnisteet, yhdistävät fyysiset kohteet niiden digitaalisiin tietoihin. Ne sisältävät aina yksilöintikoodin, jonka avulla järjestelmät osaavat liittää oikeat tiedot oikeaan kohteeseen kaikissa toimitusketjun vaiheissa – olipa kyse tuotteesta, sijainnista tai vaikka toimijasta.
3. Yhteinen tiedon jakamisen rakenne
GS1:n tiedon jakamisen standardit, kuten tapahtumatietojen standardi EPCIS ja tuotetietojen standardi GDSN, tarjoavat yhtenäisen rakenteen ja muodon toimitusketjun eri toimijoiden väliselle tiedonvaihdolle. Niiden avulla liikekumppanit voivat helposti ja tehokkaasti vaihtaa esimerkiksi esimerkiksi tuotteiden perustietoja, transaktiotietoa tilauksista tai tapahtumatietoa tuotteen eri vaiheista arvoketjussa.