Uudelleenkäytettävien pakkausten yksilöinti auttaa vastaamaan tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin

Vihreä kehitys vie kohti pakkausten uudelleenkäyttöä

Vuonna 2020 EU:n kansalainen tuotti arviolta keskimäärin noin 178 kiloa pakkausjätettä vuodessa ja tämä luku on kasvanut 18,7 prosenttia vuodesta 2009 (Eurostat 2023). Yhtenä keinona vähentää pakkausjätettä on ehdotettu uudelleenkäytettävien pakkausten osuuden kasvattamista nykyisestä. Lainsäädäntöön odotetaankin laajempaan uudelleenkäyttöön siirtymistä tukevia muutoksia, sillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa Euroopan komissio ehdottaa uusia EU:n laajuisia pakkaussääntöjä, joiden avulla halutaan muun muassa edistää uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. (Euroopan komissio 2022)

Lue lisää: Valtioneuvosto otti kantaa komission ehdotukseen pakkausjätteen määrän vähentämiseksi

Osana Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä on tulossa myös uudelleenkäytettävien pakkausten tunnistamiseen liittyviä vaatimuksia. Asetusehdotuksen mukaan pakkauksessa on oltava QR-koodi tai muu digitaalinen tietoväline, jonka kautta annetaan lisätietoa esimerkiksi pakkauksen uudelleenkäytettävyydestä ja keräyspisteiden sijainnista, ja joka mahdollistaa pakkauksen seurannan sekä käyttökertojen ja kiertojen laskemisen. Merkintä tulee sijoittaa pakkaukseen näkyvästi, pysyvästi ja helposti luettavassa muodossa.

Lainsäädännön vaatimukset ovat pitkälti vielä tulevaisuutta, mutta yritykset ja muut sidosryhmät ovat jo alkaneet valmistautua niihin vastaamiseen. VTT julkaisi keväällä 2023 tutkimusraportin, joka hahmottelee yleiskatsauksen kulutustuotteiden uudelleenkäytettävien pakkausten toimintaympäristöstä. Sen tärkeinä osina raportissa mainitaan pakkausten yksilöinti ja tunnistaminen sekä näiden mahdollistama jäljitettävyys. (Tenhunen-Lunkka ym. 2023)

GRAI yksilöi uudelleenkäytettävät pakkaukset

GS1:n GRAI-tunnistetta ​​käytetään yksilöimään uudelleenkäytettäviä kuormankantajia ja palautusjärjestelmien pakkauksia. Se on globaalisti yksilöivä tunnistenumero, joka on yhteentoimiva eri pakkausvalmistajien välillä, ja jota voidaan hyödyntää eri järjestelmissä sekä näiden välisessä tiedonvaihdossa.

Jotta uudelleenkäytettävien pakkausten tunnistaminen niiden kierron eri vaiheissa sujuu ongelmitta, tulee yksilöivien tunnistenumeroiden hallinnassa huomioida muutamia perusperiaatteita. Näin voidaan varmistua, että oikea tieto saadaan yhdistettyä oikeisiin pakkauksiin.

1. Pakkaustyyppi  

Jokainen pakkaustyyppi, jolla on omat erotettavissa olevat ominaisuudet (esim. muoto, materiaali, koko) saa oman GRAI:n. Esimerkiksi salaattirasialle annetaan eri GRAI-tunniste kuin kahvimukille. Myös samantyyppisten pakkausten eri kokojen, tai muuten ominaisuuksiltaan poikkeavien pakkausten välillä on tehtävä ero, jolloin myös ne tarvitsevat omat tunnistenumeronsa. Esimerkiksi erikokoiset kahvimukit saavat eri GRAI:t, koska koko vaikuttaa siihen, miten pakkausta käsitellään esimerkiksi vähittäismyynnissä ja logistiikassa.

2. Pakkauksen taarapaino  

Taarapainolla tarkoitetaan pakkauksen painoa ilman sen sisältämää tuotetta. Painon mukaan hinnoiteltavien tuotteiden kohdalla taarapaino vähennetään yleensä tuotteen kokonaispainosta, jotta se ei vaikuta sen hintaan. Uudelleenkäytettävän pakkauksen taarapaino ja pakkaukseen pakattavan tuotteen nettopaino pitää siksi pystyä erottamaan toisistaan myyntiprosessin yhteydessä, jotta kuluttajalta veloitetaan oikea summa. Siksi taarapainoltaan erilaisille pakkauksille on annettava eri GRAI:t.

3. Panttisumma  

Pantti on oleellinen tekijä, kun kuluttajia halutaan motivoida pakkauksen palauttamiseen. Suomessa esimerkiksi pullojen ja tölkkien palautusprosentit ovat korkeita pitkälti toimivan panttisysteemin ansiosta. Palpan mukaan tölkkien, muovipullojen ja lasipullojen palautusaste ylittää 90 prosenttia.

Suomessa palautuspulloilla ja -tölkeillä käytössä olevassa panttijärjestelmässä pantti määräytyy tuotteen yksilöivän GTIN-tunnisteen perusteella. Pantti on osa tuotteen perustietoja ja pullonpalautusautomaatti tunnistaa kyseessä olevan tuotteen lukemalla GTIN-koodin sen pakkauksessa olevasta viivakoodista. Tässä tapauksessa pakkausta ei yleensä sellaisenaan käytetä uudelleen, vaan se hyödynnetään kierrätysmateriaalina uusiin juomapakkauksiin ja muihin tuotteisiin.

Uudelleenkäytettävien pakkausten tapauksessa sama pakkaus voi eri käyttökerroilla sisältää eri tuotetta. Esimerkiksi take away -pakkauksen sisältönä voisi yhdellä kerralla olla pasta-annos, mutta seuraavalla kerralla siihen pakataankin kaupan palvelutiskillä salaattia. Koska tieto pakkauksen sisältämästä tuotteesta selviää usein vasta juuri ennen myyntiä, ei pakkaukseen aina voida pysyvällä merkinnällä sisällyttää siitä tietoa. Pakkaukselle tarvitaan siksi erillinen tunnistenumero, jonka avulla tieto pantista voidaan sitoa sen perustietoihin ja antaa kuluttajalle tämän perusteella oikea hyvityssumma. Eriarvoiseen hyvitykseen oikeuttavilla pakkauksilla tulee olla omat GRAI:t, jotta ne voidaan erottaa toisistaan palautusprosessissa.