Ruoan vastuullisuuden tietomalli kuvaa tavan kerätä ja jakaa vastuullisuustietoja läpi koko ruokaketjun.
Mikä on GS1 2D-koodi?
GS1 2D-koodi on kaksiulotteinen viivakoodi, esimerkiksi QR-koodi, jolla on standardinmukainen tietosisältö.
Teknologiatoimittajana sinulla on avainrooli siirtymisessä seuraavan sukupolven viivakoodeihin. Olemme koonneet sinulle tälle sivulle hyödyllisiä linkkejä GS1 2D-koodin tekniseen toteuttamiseen ja hyödyntämiseen.
GS1 2D-koodi tuo prosesseihinne tarkempaa tietoa tuotteesta, mikä auttaa tehostamaan toimintaanne entisestään.
GS1 2D-koodi auttaa tehostamaan tuotemerkkinne viestintää kuluttajille. Lisäksi se mahdollistaa tuotteeseenne liittyvän tiedon siirtämisen tehokkaasti ketjussa eteenpäin.
Tarkistusnumerolaskuri laskee GS1:n yksilöivien tunnisteiden viimeisen numeron eli tarkistusnumeron.
Toivomme, että lähetätte laskunne ensisijaisesti verkkolaskuina. Verkkolaskujen käsittely on sekä lähettäjälle että vastaanottajalle nopeampaa, luotettavampaa ja edullisempaa kuin paperilaskujen käsittely.
Kehityspäällikkö Mirva Alatyppö kirjoittaa hauskoja blogikirjoituksia, jotka tutustuttavat lukijat GS1:n standardien ja tuotetietojen maailmaan.
CGO Laura Juntusen Projektielämää-blogikirjoitukset kertovat hänen ajatuksistaan ja kokemuksistaan GS1:n yhteiskehitysprojekteissa.
Ruokaketjun toimijat käynnistävät uuden kehitysprojektin, jossa testataan mallia tiedon välittämisestä alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan välillä. Projektissa hyödynnetään standardoituja koodeja, joiden avulla esimerkiksi alkutuotannon raaka-aineisiin liittyvä tieto voidaan tunnistaa ja välittää...
Ensimmäisenä syntyy varmasti ajatus, että siirtyminen GS1 2D-koodeihin tarkoittaa väistämättä koko laitteiston uusimista. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin usein huomattavasti helpompi.
GS1:n sovellustunnukset (GS1 Application Identifiers) ovat etuliitteitä, joita käytetään viivakoodeissa ja EPC/RFID-tunnisteissa määrittämään tietoattribuuttien merkitys ja muoto.
GS1 2D-koodi ei ole pelkästään tapa tuoda tunnistetietoa pakkaukseen. Se on myös keino, jonka avulla kuluttaja ohjataan suoraan pakkauksesta tuotteen digitaaliseen sisältöön. Tässä kohtaa ratkaisevaa on se, mihin koodi vie, ja miten tämä ohjaus on toteutettu.
GS1 2D-koodin todellinen potentiaali avautuu vasta silloin, kun koodiin tuodaan mukaan dynaamista eli muuttuvaa tietoa, kuten sarja- tai eränumero ja päiväys. Tässä kohtaa siirrytään kuitenkin aivan eri maailmaan kuin pakkaukseen esipainetuissa viivakoodeissa. Samalla mukaan tulee uusia vaatimuksia...
GLN (Global Location Number) on sijainti- ja osapuolikoodi, joka vastaa kysymyksiin kuka ja missä.
Norjan suurin päivittäistavarakauppakonserni NorgesGruppen onnistui vähentämään tuoretuotteiden ruokahävikkiä keskimäärin 18 prosenttia tuotetta kohden ottamalla käyttöön uudenlaisen viivakoodiratkaisun. Päiväystiedon sisältävät GS1 2D-koodit ovat tuoneet merkittäviä hyötyjä myös myymälöiden...
GS1 2D-koodi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta onnistuminen ratkaistaan edelleen perusasioissa. Kun koodi tehdään teknisesti oikein, riittävän kokoisena ja sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti, se toimii luotettavasti koko ketjussa.
SFS Suomen Standardit ry on julkaissut kuusi digitaalista tuotepassia koskevaa eurooppalaista standardia. Standardit tarjoavat yrityksille ensimmäisen yhteisen perustan digitaalisten tuotepassien toteuttamiseen, ja niissä GS1-standardeilla on keskeinen rooli tuotteiden tunnistamisessa...
Kun tekoäly alkaa tehdä valintoja ihmisten puolesta, muuttuvat myös tuotteiden kilpailun pelisäännöt. Kun koneet keskustelevat keskenään, niitä eivät kiinnosta brändit vaan data. Tällöin tuotteet eivät kilpaile ainoastaan kuluttajien huomiosta, vaan myös tekoälyjen luottamuksesta.
GS1 Finland ja ruokaketjun toimijat ovat käynnistäneet projektin, jonka tavoitteena on kehittää kalatuotteiden tiedonkulkua Suomen ruokaketjussa. Projektissa yhdistetään kalatalousalan yritysten, kaupan, tukun ja viranomaisten näkemykset siitä, miten EU:n yhteisen kalastuspolitiikan vaatimusten...
Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani tarkastelin, mitä tietoa yhdestä purkkapaketista tarvitaan ja miksi sen kuvaaminen yhteisellä tavalla on tärkeää. Seuraava kysymys on käytännönläheinen: missä tämä tieto syntyy ja miten se liikkuu?
Edellisessä purkkapakettia käsitelleessä blogikirjoituksessani tarkastelin paketin rakennetta ja totesin, että yksinkertaiselta näyttävä pakkaus koostuu useista eri osista ja materiaaleista. Seuraavaksi kysymys kuuluu: Mitä tietoa tästä kokonaisuudesta oikeastaan tarvitaan?
Suomen sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto perustuu nykyisin yhteiseen Datahub-ratkaisuun, jonka kautta välitetään miljoonia tapahtumia kuukausittain. Ratkaisun rakentaminen edellytti, että yritykset ja sähkön käyttöpaikat voitiin tunnistaa yhdenmukaisesti koko toimialalla. Ratkaisuksi...
Microsoft Teams
Suomi
GS1 2D-koodi on uuden sukupolven viivakoodi. Siinä missä perinteinen EAN-viivakoodi kertoo tuotteen tunnuksen GS1 2D-koodi voi sisältää paljon enemmän: esimerkiksi erä- ja päiväystiedot, sarjanumeron tai muita liiketoiminnan kannalta olennaisia tietoja.
3.6.2026 järjestetyssä webinaarissa GS1:n...