Digitaalisen tuotepassin perusvaatimukset – näin GS1-standardit auttavat
Vuodesta 2027 alkaen EU-markkinoille pyrkivien yritysten on varmistettava, että heidän tuotteensa täyttävät digitaaliselle tuotepassille (Digital Product Passport, DPP) asetetut vaatimukset. Tämä muutos on osa EU:n laajempaa vihreän kehityksen ohjelmaa ja ekosuunnitteluasetusta (ESPR), jonka tavoitteena on kiertotalouden edistäminen ja läpinäkyvämpi tuotetieto koko arvoketjun tasolla.
Trimco Groupin ja Kezzlerin järjestämän Fashion360-webinaarisarjan ensimmäisessä osassa käytiin läpi ne perusvaatimukset, joita ilman tuotteita ei voida tuoda EU-markkinoille vuodesta 2027/2028 alkaen. Keskustelussa nostettiin esiin erityisesti kuusi dataelementtiä, joiden voidaan odottaa muodostavan DPP:n perustan:
- yksilöllinen tuotetunniste
- GTIN (Global Trade Item Number)
- HS-/tariffikoodit
- vaatimustenmukaisuusasiakirjat
- aineet, joista aiheutuu huolta (substances of concern)
- käyttöohjeet ja hoito-/sisältömerkinnät
Miten GS1-standardit voivat tässä auttaa?
EU-lainsäädäntö edellyttää, että digitaalinen tuotepassi on sidottu pysyvään ja yksilölliseen tuotetunnisteeseen, joka perustuu kansainvälisiin standardeihin kuten ISO/IEC 15459. Tämä luo tarpeen yhteisille tunnisteille ja tiedonvälitystavoille – ja juuri näitä GS1-standardit tarjoavat.
- GTIN (Global Trade Item Number) yksilöi tuotteen mallin tasolla ja sitä voidaan tarkentaa erän tai yksittäisen kappaleen tasoiseen yksilöintiin. GTIN-koodit ovat kaupankäynnissä jo yleisesti käytössä tuotteiden tunnistamisessa ja EAN-viivakoodeissa.
- GLN (Global Location Number) tunnistaa toimijat ja tuotantolaitokset, joita DPP edellyttää rekisteröitävän valmistajan ja arvoketjun läpinäkyvyyden takaamiseksi.
- GS1 2D-koodit & RFID-tunnisteet tekevät yksilöivän tunnisteen lukemisesta helppoa ja tarvittaessa automaattista missä tahansa tuotteen elinkaaren vaiheessa.
- GS1 Digital Link vie kuluttajan suoraan tuotteen digitaaliseen tuotepassiin ilman erillisiä sovelluksia.
- EPCIS-standardin (Electronic Product Code Information Services) avulla voidaan tallentaa ja jakaa tapahtumatietoa, mikä mahdollistaa jäljitettävyyden ja datan yhteismitallisuuden koko toimitusketjussa.
GS1-standardien hyödyntäminen ei ole vain tekninen vaatimus, vaan se tuo myös merkittäviä taloudellisia etuja. Deloitten selvityksen mukaan avoimiin, globaaleihin standardeihin perustuva ratkaisu voi vähentää digitaalisten tuotepassien toteutuskustannuksia jopa 70–80 prosenttia verrattuna suljettuihin järjestelmiin.
Eteneminen vaatii yhteistä ymmärrystä
Vaikka DPP:n tarkat tietovaatimukset eivät ole vielä täysin valmiit, yritysten on viisasta aloittaa valmistautuminen jo nyt. Ensimmäinen askel on arvioida, miten tuotteet yksilöidään – mallin, erän vai yksittäisen kappaleen tasolla – ja miten nykyiset järjestelmät, kuten ERP ja PLM, tukevat tarvittavan tiedon keruuta ja jakamista. Monilta yrityksiltä löytyvät jo nyt valmiina tariffikoodit ja vaatimustenmukaisuusasiakirjat, joiden integrointi digitaaliseen tuotepassiin helpottaa siirtymää huomattavasti. Käyttöohjeiden ja kierrätykseen tai korjaukseen liittyvien tietojen digitalisointi tuo sekä lisäarvoa kuluttajille ja vahvistaa samalla vastuullisuusviestintää.
Yksi asia on myös varma: GS1-standardit muodostavat digitaalisen tuotepassin selkärangan. Ne tuovat yrityksille kaksi keskeistä hyötyä. Ensinnäkin ne varmistavat tiedon yhdenmukaisuuden ja yhteentoimivuuden, jolloin digitaalista tuotepassia voidaan hyödyntää saumattomasti yli toimijoiden, maarajojen ja eri toimialojen. Toiseksi ne luovat valmiudet kiertotalouteen: tuotteiden elinkaaren seuranta, uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuvat, kun niihin liittyvä data liikkuu avoimissa ja globaaleissa formaateissa.
Monissa organisaatioissa DPP-hankkeiden suurin haaste ei kuitenkaan liity teknologiaan, vaan vastuunjakoon. Trimcon webinaarin mukaan yrityksissä ei ole aina selvää, kuuluuko projektin vetovastuu IT:lle, vastuullisuustiimille vai operatiiviselle toiminnalle. Usein projekti alkaa ilman selkeää budjettia, ja aikataulut elävät sitä mukaa, kun EU:n vaatimukset täsmentyvät. Silti eteneminen ja kokeilujen aloittaminen auttavat yrityksiä ymmärtämään kokonaisuutta ja varmistamaan, että perusta on kunnossa, kun DPP:n vaatimukset astuvat voimaan.
Yrityksille viesti on siis selvä: valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt.
Seuraavassa blogissa syvennyn siihen, miten jäljitettävyys ja EPCIS-standardin mukainen tapahtumatiedon hallinta muuttavat koko arvoketjun toimintaa. Lähteenä käytän Fashion360-webinaarisarjan toista osaa.
