Kuluttajien kiinnostus ympäristöä, terveyttä, ruokavaliota ja muita arvotekijöitä kohtaan ovat kasvussa. Tämä on ohjannut kertomaan tuotteista myös sellaisia ominaisuuksia, joilla on pystytty kohdistamaan tuotteita paremmin oikeille kohderyhmille.
GS1 Rekisteri on palvelu, jolla yritys voi luoda tuotenumerot - GTIN-koodit eli "enarit". Palvelun avulla yritys voi myös tehdä ja tulostaa viivakoodit tuotteillensa.
Verkko-ostamisen kasvu jatkuu. Esimerkiksi Postin Suuresta verkkokauppatutkimuksesta ilmenee, että 30 prosenttia suomalaisista on lisännyt ostoksia verkosta tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Yhteisen kielen, kuten GS1-standardien hyödyntäminen on tehokas tapa alentaa koko ekosysteemin kustannuksia ja saavuttaa kollektiivisesti kestävämpää toimintaa.
GS1:n Tuomo Kronbäck kirjoittaa omassa artikkelisarjassaan digistrategian välttämättömyydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.
Keskitetty tuotetietopalvelu on yhdessä sovittu tietomalli ja tuotetietokanta, jonne tavarantoimittajat tallentavat tuotetiedot sovittujen ohjeistusten sekä käytäntöjen mukaisesti, mistä ne toimitetaan sähköisesti eteenpäin vastaanottajille.
Koronavirus pakotti suuret kuluttajamassat siirtymään pikaisesti digitaalisten palveluiden käyttäjiksi ja mullisti muun muassa elintarvikkeiden verkkokaupan.
Tuomo Kronbäck jatkaa juttusarjaa digistrategian välttämättömydestä ja sen edellytyksistä sekä seurauksista.
Tuotteiden koodittamisella ja niiden yksilöinnillä palvellaan kuluttajia, jotta heille voidaan tilaus-toimitusketjun kautta tarjota haluttuja tuotteita.
Mitä oli ennen viivakoodeja?
Asiakkaan huomioiminen ja arvostaminen ei vaadi paljon, mutta huonon palvelukokemuksen seuraukset voivat olla tuhoisia. Siksi hyvään palvelukokemukseen kannattaa panostaa.
Mistä johtuu, että kassalla ei saada luettua viivakoodia ja tunnistettua tuotetta? Syyt voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen, itse viivakoodissa oleviin ongelmiin tai koodin tunnistamisen ongelmiin.